Niin viattomasti aivan
Hän palkaks työn ja vaivan
Noin illansuussa ravintolaan lähti istumaan
Vain grogin päätti ottaa
Niin se on aivan totta
Mutt' kuinka sattuikaan, hän joutui tanssikapakkaan
Oi caramba, silloin samba
Oli muotitanssi rytmikäs ja uusi
Uuden hurman, melkein surman
Toi se meidän Kalle Tappiselle aivan yllättäin
Jo grogi oli juotu
Ja toinen pöytään tuotu
Kun hänen luokseen leijaa tyttö nuori hurmaavin
"On nimeni Tamara
Se oisko suuri vaara
Jos lähtisit sä ukko-kulta kanssain tanssihin
Oi caramba, nyt soi samba
Tanssi tuo, se on kuin meitä varten luotu
Nouse veikko, vanha peikko
Tahdon näyttää sulle oivan samban ensiaskeleet."
"Mut kuulehan Tamara
On eukko mulla Saara
Hän tuonut ompi mulle kaksitoista tenavaa
Ja se ei oikein passaa
Ett' ukko täällä hassaa
Mä tunnen kuinka omatunto alkaa kolkuttaa."
"Oi caramba, tanssi sambaa"
Sanoi hälle silloin hurmaava Tamara
"Murhees heitä, eihän meitä
Paha Susi-Hukka vielä ole pannut poskeensa
Nyt kaikenlaiset viinit
Ja muutkin juomat fiinit
Ne Kalle Tappisen sai kohta riemutunnelmaan
Hän näki vain Tamaran
Jo häipyi muisto Saaran
Ja kaikki kaksitoista lasta jäivät unholaan
"Hei caramba, soita sambaa
Kyllä tämä poika kaikki viulut maksaa
Malja sulle, malja mulle
Vaikka menis sitten viimeisetkin siemenperunat."
Mutt' saapui uusi aamu
Ja kalpeena kuin haamu
Nyt hotellissa yksin istuu Kalle Tappinen
Hän kepulisti jaksoi
Ne viulut maksoi
Kas poissa oli lompakko ja myöskin tyttönen
"Oi caramba, kallis samba"
Noituu Tappinen ja itseksensä tuumii:
"Kyllä varmaan Saaran armaan
Kanssa Säkkijärven polkka oisi tullut halvemmaks'."