Lauantai-ilta ja duunit hanskassa, vaan on hanska hukassa
Ja poliisiakaan ei näy eikä kuulu
Ehkä tämän kerran annan itselleni luvan

Työ ruoskii tekijäänsä, piiskalla herrojen sakkolihan
Nyöritetty nahasta nöyrän kansan, parkittu porton rukouksin
Palkkakuitti kourassa, jonottakaa lopputiliä

Haalari hiestä nihkeä ja lakki häpeän peittämä
Raivoisa veivi ja synkkä huuto
Hullun nauru valuu naamalta kuin kaurapuuro

Työ tekijänsä vapauttaa, vaan ei orja vapauttaan kaipaa
Hanskan kantaa narikkaan, tarttuu keskikaljaan
Työmiehen sytyttää

Työ tekijänsä vapauttaa, vaan ei orja vapautta kaipaa
Hanskan kantaa narikkaan, tarttuu viinapulloon
Työmiehen sytyttää

Pomo tarjoaa hanskaa rasvaista
(Liekö hoitanut hanska hommansa)
Kahvitauolla kanssa Pietarin
(Hommat hanskassa, noro parrassa)

Työ tekijänsä vapauttaa, vaan ei orja vapautta kaipaa
Työ tekijänsä vapauttaa, vaan ei mies kaipaa vaimoaan
Lottorivin tarkistaa, tarttuu naapurin rouvaan
Kuin keskikaljaan

Työ tekijänsä vapauttaa, vaan ei ihminen elämää kaipaa
Köyden solmun tarkistaa, tarttuu viinapulloon
Ja viimeisen tanssin alkaa