On aivan sama minne kuljet ratsumies
On aivan sama missä päättyy elonties
Kuihtuu kauneimmatkin ruusut
Henkii syksy kuolemaa
Yö kerran kulkilalle levon lahjoittaa
On hurma viininkin vain unta häipyvää
Ja laulu kaunehinkin hetken helkähtää
Tunnuslauseenasi turhuuksien turhuus olkohon
Ja mailla tuonen kaikki unohoittuva on
On lemmenruusut sulle kerran kukkineet
On huulet hurmaavimmat valan vannoneet
Valat kalleimmatkin lailla virvatultn häviää
On polte suudelmankin harhaa häipyvää
On aivan sama koska kuolet ratsumies
On aivan sama missä päättyy elonties
Sillä tummat ruusut aina kukkii tuonen tarhoissa
On aivan sama koska kuolet ratsumies