Juha Vainio
Viisitoista kesää
Eilen sen, kun kuulla sain
Epäilen vielä korviain
Pois on Alice
Joku kertoi hänen nousseen koneeseen
Joku junaan taas astuneen
Mulle sama on kuitenkin
Pois on Alice

Viisitoista kesää mä häntä himosin
Ja sitten nähtiin kääntymässä musta limousine
Joka hänet vei pois eikä ajajaa nähnyt kukaan
Miksi hän mulle tehnyt tämän ois
Ja kertomatta osoitetta livahtanut pois
Kuka kumma on tuo mies, ken hänet on saanut mukaan

Eilen sen, kun kuulla sain
Epäilen vielä korviain
Pois on Alice
Joku kertoi hänen nousseen koneeseen
Joku junaan taas astuneen
Mulle sama on kuitenkin
Pois on Alice

Viisitoista kesää, ei yhtään vähemmän
Mä mietin, kuinka saisin häneen suhteen lähemmän
Hänet päivittäin kun minä aina näin silloin ennen
Lähiön viehkein tyttö oli hän
Ja joka hetki tahdoin häntä yhä enemmän
Minut lumosi tuo neitonen ihanin - tullen mennen
Kun mä sain kuulla uutisen tuon
Niin mä uhkasin, että nyt juon
Pään heti täyteen
Vain hetken lohtu se ois
Kun unohtaa en koskaan kai häntä mä vois
Miksi luotani lähti hän pois

Viisitoista kesää mä salaa rakastin
Mut tunteitani käsitteli hän kuin pakastin
Mä kun melkein rakentamaan aloin lemmenpesää
Mutta kun yksin kulmille mä jäin
Niin apeana ajatus on enää mielessäin
Että minulle ei koskaan tulla voi uutta kesää

Ilman häntä ei tulla voi mitenkään uutta kesää