Juha Vainio
Oot maalainen
Kun lantaan painan kenkää, niin paksu tuuli henkää
Oot maalainen
Mullikarjan ruokin, ja sakki mylvii tuokin
Oot maalainen!
Näihin toimiin kypsyn, aikaan iltalypsyn
Pois häippäisen
Konduktööri moikkaa: "Juntti, älä oikkaa!"
Oot maalainen!
En tahtois olla juntti, mut sonnassa on puntti

Katson Hesan assaa, ja hirveesti nään massaa
Näiden - "skinhedien"
Vessavahti sanoo: "Sä tuut paluulippuus anoon!"
Oot maalainen
Kuiskaan silloin hiljaa: mie viljele en viljaa
Oon vihdoin "in!"
Pääsen kerrostaloon, totun sähkövaloon
Ja mikroihin!
En ole enää juntti, vaan oikeen kulman kuntti

Pyrin ihmisparveen, vaan ne heti veti sarveen
Oot maalainen
Tuuli kylmän illan, kuiskaa alla sillan
Oot maalainen
Saappaassain on lantaa, mua konstaapeli kantaa
Ja hän sanoo: "Hei!"
Ei masentua kande, mä olen myöskin lande
Ja täällä pärjää ei
En sittenkään oo juntti, oon cityhemmon stuntti
Mie muistan mullikarjaa, nää on samaa sarjaa
Jo huomaan sen
Näähän elää karsinoissa, soi yhteisruokaloiossa
Kalke kellojen
Nää paimenitta sammuu, yöt ahdistusta ammuu
Nään totuuden
Sieluun joutilaiden, katsoo tarkkaavainen
Tää maalainen
Vaikka olen juntti, niin vetoo vaikka huntti
Mä täällä pärjäilen!
Mä täällä pärjäilen!