Seinänaapurini mandoliinin osti
Sillä lailla yhteiskunnalle hän kosti
Talonmieskin lipun puolitankoon nosti
Aina mandoliini soi
Naapurini konsertoi
Säveltäjää usein tunnistaa ei voi

Pelin pikavirittää hän perjantaina
Turha tarkkuus siinä puuhassa ei paina
Iltatuulen viestin tuntee toki aina
Itseään myös virittää
Kaataa teehen terävää
Soiton sekaan myöskin tekstin mölyää

Stenka Rasinia kuullaan pitkin yötä
Siitä selvän ottaminen on jo työtä
Kaikki kyynelissä elää taiteen myötä
Lauantaina paussi on
Naapurini varaston
Täyttää sitten jälleen alkaa soitannon

Peli vinkuu, vonkuu, mankuu niinkuin kissa
Huutaa niinkun väkijoukko juovuksissa
Koko viikonloppu menee konsertissa
Alkaa arjen harmaus, se ei ole pelastus
Naapurini treenaa se on kutsumus
Alkaa arjen harmaus, se ei ole pelastus
Naapurini treenaa se on kutsumus