Juha Vainio
Jysky-Saara
Osui lavan saareen pommi
Suuttui kalastaja Lommi
Ja Jysky-Saaran keulan suuntas Kotkaan päin
Verkot kallioille mätti
Jysky-Saaran yksin jätti
Jo lapsena sen hyljättynä siinä näin

Meni sota, tuli rauha
Myrsky taikka tuuli lauha
Ne yksinäisen paatin rappiolle sai
Laitinen sen kerran näki
Raapi niskaa, veteen räki
Ja kaverinsa rantaan käski, tottakai

Kaikki töihin komennettiin
Jysky-Saara kunnostettiin
Kuin nuori neito pulahti se aaltoihin
Muinoin tuoksui siinä lohi
Nyt ne ajat oli ohi
Ja kaljan katku voitti jopa petroolin

Riemu ulapalla kiiri
Liehui Jysky-Saaran viiri
Soi haitari kun kannella sen tanssittiin
Oli reissuilla myös naista
Mukana jos jonkinlaista
Kun myrsky mylvi, mummut pantiin ahteriin
Kesän Saaran onni kesti
Sitten poliisi sen esti
Ne laivatyttökoululaivaks risti sen
Paatin takavarikoivat
Maihin koppalakit toivat
Ja polttivat sen ilkeästi nauraen

Päättyi Jysky-Saaran taru
Elo ylväs, loppu karu
On ilo evättynä jopa venevanhusten
Eläis kalastaja Lommi
Silloin putkaan lentäis pommi
Näin miеtti yksin katkerana Laitinen