Me nuoriso Suomen, me riennämme nyt
Mert' uhmomahan elämämme
Jo päivönen armas on selkeynyt:
Hei soutamahan venettämme!
Käy, veikkoni, kiinni jo airohon, käy
Ja siskoni kulta, sa auta -
Ei valkamorantaa siintävän näy
Sitä kotvahan emme me sauta

Nyt littohon vaan:
Ei syntymämaan
Saa onnea unhota koskaan
Jos mimmoinen lie
Elon kirjava tie
Jos onnehen taikka turmahan vie!

Nyt ois opas oikea tarpehesen
Opas taitava taikeilla teillä -
Ken määrähän viepä on matkuehen?
Miks' lapset kiistäisi keskenään
Ken parhain lempivi äitiään?

Kuink' onkin retkemme riemuinen
Jos rauha on rakkaanamme!
Me vieremme maahan vieraasen
Joka väikkyvi vastassamme:
Sen ratto on rannalla vieraan maan
Kell' ystävä onpi matkassaan