Vesta
Pelkään
Pahoinvointia, tilanpuutetta, mykkäkouluja
On tarjolla kaikkea, mut enemmän halua kommunikoida
Siks yritän selittää, kaiken mahdollisen sanoin ulos päästää
Mut toiveena, et minua, kuin kirjaa avointa voisit lukea
Ajan kanssa oppia

Ku pelkään, että jään kii
Pelkään, että jään kii
Etkä huomaa, etkä ymmärrä
Etkä huomaa, etkä ymmärrä

Ahdistaa et jumiudun, sinuun liimaudun
En nää unia
Ystävät vain muistoja, ei päiväkaljoja eikä juhlia
Siks yritän selittää, kaiken mahdollisen sanoin ulos päästää
Ku toiveena, et minua, kuin kirjaa avointa voisit lukea
Ajan kanssa oppia

Ku pelkään, että jään kii
Pelkään, että jään kii
Etkä huomaa, etkä ymmärrä
Etkö huomaa? Etkö ymmärrä?

Pelkään, että jään kii
Pelkään, että jään kii
Ettet tunne mua ollenkaan
Tuntemattoman roolin saan
Kun tuntemattoman roolin osaan
Pelkään, että jään kii
Pelkään, että jään kii
Etkä huomaa, etkä ymmärrä
Etkö huomaa? Etkö ymmärrä?