Nyt usein täällä menopäällä mietin vain, että kerran kokee rakkauden
Kun kesän Pariisissa kerran vietin, niin silloin ilmeisesti koin mä sen

Mä istuin kahvilassa siihen asti, se kunnes keskiyöllä suljettiin
Olin yhtä halunnut mä jatkuvasti, ja nyt me joen rantaan kuljettiin

Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen
Sain keskiyön aikaan mä tuntea ensikertaa rakkauden

Kuiskit mulle, tahdot kiihkeästi mun luonas Pariisissa viihtyvän
Huules korvaan koski lämpimästi, mä tunsin itseni myös kiihtyvän

Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen
Sain keskiyön aikaan mä tuntea ensikertaa rakkauden

Nojasimme jokivarren puuta vasten, nyt tiesin mikä onnen anti on
Mut ei leikkiä se ollut lasten, mä tunsin lanteillani lantion

Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen
Sain keskiyön aikaan
Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen
Mä sain keskiyön aikaan mä tuntea ensikertaa rakkauden