Frederik
Nolla kuus’
[Verse 1:]
Se juttu alkoi ihan niinkuin päättyikin
Mä istuin junassa ja hetken hehkutin
Kun silmät auki sain niin naisen kättä hain
Se oli vahinko ja anteeks kyllä sain

[Verse 2:]
Se nainen oli niinkuin tyttö Ivalon
Tai niinkuin kaunotar voi olla Milanon
Hän puhui kieltä jota ymmärtänyt en
Vaan silti ymmärsimme kieltä rakkauden

[Chorus:]
Se oli nolla-kuus (Nolla-kuus)
Hän kaikki voitti olemalla mulle uus (Nolla-kuus)
Hän oli erilainen niin
Mä taisin jäädä hurmoksiin
Se oli nolla-kuus(Nolla-kuus)
Ei enää mulle mikään suuri salaisuus (Nolla-kuus)
Mä tunsin vetovoimaa niin
Ja tahdoin jäädä luokseskin

[Verse 3:]
Se juttu päättyi ihan niinkuin alkoikin
Mä istuin junassa ja hetkeks torkahdin
Kun silmät auki sain niin naisen kättä hain
Se oli vahinko ja tuntea sen sain
[Chorus:]
Se oli nolla-kuus (Nolla-kuus)
Kun istui vieressäni nainen aivan uus (Nolla-kuus)
Ei ollut tyttö Ivalon
Ei myöskään nainen Milanon
Se oli nolla-kuus (Nolla-kuus)
Hän huusi vihreänä "Karju korjaa luus" (Nolla-kuus)
Mä muistan kuinka kalpenin
Mä muistan pakoreitinkin

Se oli nolla-kuus (Nolla-kuus)
Kun istui vieressäni nainеn aivan uus (Nolla-kuus)
Ei ollut tyttö Ivalon
Ei myöskään nainen Milanon
Se oli nolla-kuus (Nolla-kuus)
Hän huusi vihreänä "Karju korjaa luus" (Nolla-kuus)
Mä muistan kuinka kalpеnin
Mä muistan pakoreitinkin