Freud Marx Engels & Jung
Kylmä sää
Kädet täristen tajuan vähitellen
Totuuden alta naamios hymyilevän
Luulit kai että en, näkisi kun pettäen
Kuljet, kun silmäsi suljet, nään niissä pirujen lymyilevän

Ja nyt vielä kehtaat kysyä minne lähden
Mutten taitaisi kertoa vaikka tietäisin
Sillä mieluummin palelen luonnonvoimien tähden
Kuin yksinäisen yön kanssasi viettäisin

Ja tuntea voin lumisateen tuoksun
Muttei mikään sää oo kylmä niin kuin sä
Enkä aio palata takaisin enää vuokses
Luulen että on aika hyvästit jättää

Mä puhun, vaikka tiedän ettet kuule
Raskaina sanani vajoavat lattiaan
Silmiäsi ei nää, mä näen vain seinää
Ja tiedän еttä jos jään, mä jään elämään apatiaan

Ja nyt vielä kehtaat kysyä minnе lähden
Mutten taitaisi kertoa vaikka tietäisin
Sillä mieluummin palelen luonnonvoimien tähden
Kuin yksinäisen yön kanssasi viettäisin

Ja tuntea voin lumisateen tuoksun
Muttei mikään sää oo kylmä niin kuin sä
Enkä aio palata takaisin enää vuokses
Luulen että on aika hyvästit jättää
Mä luulen että nyt on tullut aika hyvästit jättää