Rakennuksen kiiltävä ulkokuori repeää
Portaikkoa lipoo oranssi pätsi
Kirkuu lasikaupunki liitoksissaan
On elämän viimeinen hetki ennen mustaa pilveä

Komeetta
Komeetta
Komeetta
Komeetta

Yö on tästä eteenpäin aina
Alkaa saatanan synkkä lopun odotus
Meillä on joskun tulevaisuus
Nyt kosmon pommittaa sen tuhkaksi

Komeetta
Komeetta
Komeetta
Komeetta

Rauniot täyttävät taivaanrannan
Yhteiskunnan jalanjälki roihuaa
Kahdensadan vuoden kuluttua
Ei kukaan enää muistaa meitä
Ei kukaan