Pyhimys
Pelle Époque
[Verse 1: Pyhimys]
Yks louhii, toinen raijaa
Kolmas ampuu, ei oo faijalla faijaa
Neljäs nukkuu ku siihen jäi aikaa
Eikä viidennelle riitä motiiveja lainkaan
Ja silti esteit on liikaa
Yliopistolle lukeen kielen estetiikkaa
Pedikyristi, konsolipelinisti
Merkkielitisti, viis miljoonaa piikaa
Tää sukupolvi on hyödytön
En oo työtön, mut mitä hyötyy täst työst ny ön
"Töit on tehtävä." on aivoihin syöpyny
Kulutusta tukemaan nää rakenteet myöntyny
Vaatteiden arvo ei oo lämpö tai suoja
Ei aatteiden puolesta kuolla, ei
Taas uus Ideapark jossain suolla
Muttei siellä mitään uusii ideoita vuolla
Kotona köllin
Ostan uuden piltin kun nään plasmotöllöstäni hirmuisen Röllin
Pitkä ikä mielessä, vedän light pöllin
Ja kierrätän tölkin "Voi, tulee hyvä mieli."
Mie oon raatanu ku sopuli
Kalenteri sanoo: "Piä tänään rokuli."
Ei meil oo suuntaa minne mennä
Suojasta ihmetellään mistä uus moguli
Tää on paskaa aikaa
Tää on paskaa aikaa
Ei me saada täällä paskaakaan aikaan
Tää on paskaa aikaa

[Verse 2: Paperi T]
Mihin tässä valmiis maailmassa?
Mä oon muuttanu kerrostaloon
Mut en oo lähempänä taivasta
Lähempänä rikkauksii, enkä oo lähempänä valoo
Sä tulit vähän huonoon aikaan, mut soitellaan, jookosta?
Koff-lippis kohti Rodosta
Hyi hitto, mä oon ulkon ku suomalainen seksituristi Thaimaas imemäs kookosta
Kieślowskin värit lentää päästä
Mä olin Paipis '06 laval viimeks näin jäässä
Puhutaan säästä
On satanu paskaa taas niin paljon, etten erota pönttöö päästä
Höhöhö, ulosteet jaksaa naurattaa
Mut ei niis asuminen saa ketään nauramaan
Pysyy rauha maas niin kauan kun aseet on ilmas
Mut aseit ilman ei rauhaa saa
"Se on vauva vast", ne sanoo nuorest murhaajast
Puumajas jengii kiväärillä zoomaamas
Hauskaa ku Puuhamaas
Jengi baunssaa ku ei osaa muutakaan
Tää on paskaa aikaa
Mä voin ilmas sen haistaa
Aamul sen maistaa
Tää on paskaa aikaa
Tää on paskaa aikaa

[Verse 3: Tommishock]
Miten mäki oon taas päätyny tähän?
Terveisin Kampin lumihankiin nääntyny jäbä
Jäätyny kiinni tähän liikaan sekasortoon
Ku arki pystyy tekeen vartissa vahvasta orvon
Puren hammasta, halkasen kaikki esteeni
Sanon läpän puolivillasesti niinku neki teki
Heti alkuun kelaan nauhan, painan reccii
Ettei tarvi kelaa kauan mitä neki jauhaa
Kaipaan rauhaa mis ei
Kukaan painosta mua rahan painosta
Laitonta, purkki kerää pölyt irti vainoista
Hajal lainoista, liian lähel laitosta
Kaikki tallel aivoissa, olo kovin raivoisa
2002 valitin mun vaivoista
Näinä päivin joka tunnetila vahvasti poissa
Ei oo muutakaan jäljel
Paitti rikkinäisen käden kanssa juttui joita häpeen
Visioita, joita räppipäät ei pygee näkee
Menee hyvin kuhan ei tulla lähel, ja pois lähen
Ja noiden läppien tähen hajosi maa
Ku antaa liikaa muille, vähemmän takasin saa
Ja meki joskus tavataan taas
Mut näinä päivin sanat on vaan liian painavaa
Ja ne kysyy miksen oo tehny viel mitään
Eikä tajuu millast salaisuutta joudun sisällä pitää