On yö, ja hyvin myöhä
Kun tätä kirjoitan
Ja minua ajaa pelko
Ja mun on pakko kirjoittaa
Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan

Minä rakensin oljesta naisen
Kun sinä et tullutkaan
Sua kaipasin niin paljon
Enkä jaksanut odottaa

Minä sidoin lyhteitä yhteen
Hain vaatteesi parhaimmat
Tein kyödenpätkistä peruukin
Ja rinnat lantuista
Ja illan tullen viereen
Naisen nukahdin
Kunnes äsken nauruun heräsin

Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen
Minä en ole synkkämielinen mies
Mutta minua pelottaa
Kun männynneulaset kirkuu
Ja maisema huohottaa
Kun jalanjälkiin kasvaa
Koiranhampaita
Voi luoja, miten se mua pelottaa

Minä kirjoitan tämän kirjeen
Jos viimeinkin tulisit
Että saisit tietää kaiken
Jos et minua löytäisi
Nyt lähden etsimään kuokkaa
Haen bensaa kanisteriin
Joko minä tai olkinainen
Olen ymmärtänyt niin

Kuin pitkät, harmaat hiukset
Sade heilahtaa
Pimeydestä ruutuikkunaan

Ja nyt olkinainen tansii
Navetan katolla
Syllissä vaatteenriekaleita
Ja pää kainalossa
Olkinainen, olkinainen
Nauraa ja huhuilee
Ja paidanhelman alta pilkottaa
Musta kieli viikatteen