Vesa-Matti Loiri
Ihmisen ikävä toisen luo
Ei mun takki kaipaa neulaa, ei lankaa
Mutta sielu kaipais seuraa parempaa
Ei näissä kapakoissa kuule runoa, ei tankaa
Pelkkää juopunutta puheensorinaa
Nuo kasvot miestenhuoneen peilissä, joita tuijotan
Ei ne minun oo, vaan omaisuutta ryyppyporukan
Mutta yksi seikka tässä sentään lohduttaa
Se että sinä olet voinut mua joskus rakastaa
On silti hyvä ettet nää minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo
Kai vaadin liikaa, enkä itseäni kestä selvinpäin
Se on sama rokuliinko jään vai töihinkö mä meen
Mä tiedän etten tulevaisuutta tehdä voi näin
Mutta kunhan selviäis nyt edes huomiseen
Jään yksin taistelemaan täällä, ja jos voitan, kukaties
Seisoo ovellasi joku päivä vanha mestari
Oon ehkä juoppo, mutta sen verran herrasmies
Etten tahdo tässä vaiheessa olla sulle vaivaksi
On silti hyvä ettet näe minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo
On silti hyvä ettet näe minua nyt
En tahdo että vuokseni sä järkytyt
Kun mennyt kaikki on niin jäljelle jää vain tuo
Ihmisen ikävä toisen luo