Tiedäthän ihmisen
Jonka rakkaus näännyttää
Kaikki muu arvokas
Aina toiseksi silloin jää
Juuri niin tunteisiin
Minä itseni uuvutin
Nyt kun oon raapinut
Vähän voimia takaisin
Uuden onnen alttarilla
Vielä kerran kaikkea minä uhrata en voi
Näetkö sen surullinen susta tulisi aikanaan
Sillä miehen saat mutta puolikkaan
Lähellä sua rehellinen mä en olisi milloinkaan
Sillä miehen saat mutta puolikkaan
Tiedäthän lapsuuden
Joka kuohuna kiiruhtaa
Itsekkään aikuisen
Joka läsnä ei ollutkaan
Juuri niin pettänyt
Olen lapseni kertaalleen
Näätkö sen miksi en
Voi syöksyä rakkauteen
Uuden onnen alttarilla
Liian monta kohtaloa minä uhrata en voi
Näetkö sen surullinen susta tulisi aikanaan...
Sen sä saat - jos sä tahdot silti sen
Sen sä saat - miehen käyttökelpoisen
Mut puolet vaan - laitan puolet varastoon
Kunnes taas - rakkauteen mä valmis oon