Siin oli seittemän hirttä poikki
Ku kotia päin ajeltiin
Tuumaaltiin rauhas
Mut kumpikaan ei puhunu mitään
Vaan vauhtia hevosiin me laitettiin
Martinki piti kohralle osua
Se taisi kirkolta tuara ropsua
Mul oli puukkoo
Ja sull oli kirves joukos
Sinne tielle jäi Marttiki
Jäi vaateriin
Mä sanon hei, hei hei
Että onko siinä laitaa
Kun pappikin on vainaa
Joo, joo joo
Ja me tuomiolle tullaan
Niin kuin aina

Täs ny taitaa käyrä niin
Ettei me hetkeen tulla näkemään
Ja pirä ny niistä suitsista kii
Niin ettei hevoset karkaa
Tai säkin oot vainaa
Ja kotona et sano sitte
Sanaakaa