Vuokko hovatta
Lumottu veli
Olit lintu. Olit leija
Lentojätkä baarista
Yhden illan odysseia
Seireenien saalista
Enkä ymmärtänyt, miksi
Ryhdyin sulle siskoksi
Ehkä luulin enkeliksi
Lumotuksi veljeksi
Maattiin hiljaa taivasalla
Kunnes aivan yllättäin
Mustan nahkatakin alla
Linnun sulkapuvun näin
Ehkä Tuonen joutsenelta
Sulkapuvun lainasit
Ehkä salaa kuolemalta
Yhden illan varastit
Tahdoit vielä kerran elää
Häikäistyä hetkestä
Etsit leijan lennättäjää
Tuulenpuuskaa viimeistä
Kaiken rakkauteni annoin
Kaiken rakkautesi sain
Kunnes sylissäni kannoin
Aamun sarastusta vain
Olit lintu. Olit leija
Kannoit sulkapukua
Kuolematon odysseia
Enkeleitten sukua