[Intro]
Ohhohhoijaa!
Kylläpäs sitä meikäläisen kelpaa taas olla olemassa!
Pieni aamuvoimistelu, se pitää ruumiin teräksenä, ja mielen ja älyn kristallina. Aamu on ihanan vehreä
Sydän täynnä jännittäviä oletuksia siitä että mitäköhän
Ihanuuksia tämä päivä loihtiikaan tänään tullessaan
Tää on rakkauden laakso
Tulepas sinäkin katsomaan kuinka luonto ...
Ikään kuin aavistaa rakkautemme täydellisyyden!
Ikään kuin puhtaana kukintana maailman täydellisyyttä!
Aurinko!

[Verse 1]
Sillon ku sä oot mökil, unohda pörinät ja hörinät
Pelkkää smoothii pölinää, oot ilman paitaa körilään
Metikös haahuilet, lepikos kaatuilet
Sun setit on laatuu, olkoot kehis aamu tai ilta
Ei tää oo hunteist tai tunneist kii
Puhalla tuulta sun purjeisiin
Sä oot se myötäilevä tuuli
Ja työtä pitäis tehä mut se duuni ei nyt nappaa ollenkaan
Suuhus korren paat, ku ongel ei oo ongelmaa
Ei pääs, prosessis probleemaa
Ei yhtään tyhjänpäiväst tosi-TV-ohjelmaa
Korkeintaan se kuntoo kohentaa
Kaupunki vaan hiuksii, omatuntoo ohentaa
Muutama bini kurkust kulahtanu
Laiturilt pulahtanu, riippumattoon nukahtanu
Lautasel debyyttiperunoit
Hekumoittaa niit perukoilt, tääl ei oo Seduloit
Kepukoit, halkoi, ei Alkoi
Siit se alko, nosta pöydälle vaan jalkoi
Nurmikko hyväilee varpait
Myhäilet, kyhäilet vartait
Hyräilet, aurinko armain
Nous tänään varhain, sano: "Sä oot parhain"
Ei ghettoi harmait, Alepan maltait
Maanantain narskuvii hampait
Joka päivä ku lauantai, sunnuntai
Sust tuntuu kait, et tää ois se hetki
Pilkot pölkyt ku kirkonkyläl makso liikaa noi Mölkyt
Ei mainoksii tai laitoksii
Laitat aivot kii ja vaivut tainnoksiin
Tää on luonnontuotost, elää luonnost
Tää on luonnost, toisin ku muodostaan muodot
Ei pilviä, aseita, kilpiä
Ei asennevammaa, mikä masentaa silmiä
Ei lakinaisii, vakinaisii
Tääl on saniaisii, takiaisii
Viskot leivil ennätyst ku toiset jumittaa
Diskon seinii ku ne on edellisest lentäny
Mennään nyt, kaupunkiin et käänny
Vaivaton on sun siviilisääty
Luontoäidin helmas unohdit sun velkas
Sulle se kelpas, mut mulle se ei oo sellast