Vilma Alina
Alttari
En koskaan riisunut mun sormusta
En koskaan pukeutunut mustaan
Peittämättä jättää päätin peilit
Paikalleen hämähäkinseitit
Naapurin lapset toisensa olkapäilleen nostaa
Nähdäkseen ikkunasta sen naisen josta
Kiertää kylillä huhu
Hän öisin seinille puhuu
Ja seinät vastaa

Ei mitään jumalaista niin saa pitää
Ku enkelitkin kadehtii

Tein sulle alttarin
Päälle vanhan piirongin
Siinä poltan kynttilää
Tuoreet ruusut tarhasta kerään
Ne lasken alle sun kuvan
Lähetän lentosuudelman
Sinne missä ootkaan nyt
Kuiskaat: "en koskaan lähtenyt"

Tässä huoneessa hengitys huurtuu
Vaik ois helteinen heinäkuu
Talon kaikki kellot seisahtuu
Joka aamu viis yli kuus
Naapurin äidit lapsiaan käyvät taas torumaan
Ettei niil oo asiaa lähelle mun puutarhaa
Ne on kylillä kuullut et talven läpi mun ruusut
Verenpunaisina kasvaa
Ei mitään jumalaista niin saa pitää
Ku enkelitkin kadehtii

Tein sulle alttarin
Päälle vanhan piirongin
Siinä poltan kynttilää
Tuoreet ruusut tarhasta kerään
Ne lasken alle sun kuvan
Lähetän lentosuudelman
Sinne missä ootkaan nyt
Kuiskaat: "en koskaan lähtenyt"