[Verse 1]
On aina käynyt niin, toinen lähtee toinen jää
Mutta tuskin kukaan uskoo ettei osais enempää
On aina käynyt niin, toinen liikaa yrittää
Muistan hetken jolloin alkoi loppuelämämme tää

[Chorus]
Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
Kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
Nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
Vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa

[Verse 2]
Ei voi ennustaa, mitä muistaa jokainen
Kohtalo kun pyyhkii sivut päiväkirjojen
Ne lauseet jotka jää, niitä harva ymmärtää
Kun oikeutusta etsii teot synkimmätkin nää

[Chorus]
Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
Kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
Nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
Vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa

[Verse 3]
Vaan ei kuitenkaan, voi vain nousta koneeseen
Kun ensin joku nostaa pinnan alle painuneen
Yö saapuu ajallaan, haaskalinnut piiloistaan
Kyllä korppikotkat tietää milloin elämä jaetaan
[Chorus]
Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
Kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
Nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
Vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa

[Chorus]
Hän istui pöytään, haastoi mun, kuin alkuun kaksintaistelun
Kun sanoi ettei kukaan voisi häntä rakastaa
Nyt toinen piippuun puhaltaa, ja vielä katsoo kuolevaa
Vaan kumpi voittaa, sitä kukaan tietää ei saa