Oli päivät niin kuin lentohiekkaa joka pikkuhiljaa vähän kerrallaan minut syövereihin sai ja sitä pelkään totta kai kun ei tanssia voi pakkopaidassaan
Niin palaan viattomuuden aikaan, jolloin rakkaus onnesta itkemään
Jo aikaa sitten huomasin olen täällä ennenkin minä ollut mutta oppinut en mitään
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Vielä joskus kaipaan häntä paljonkin, mutta tiedän mitä tuo hän tullessaan
Hetken huuman ihanan, vaan myös kasvot kuoleman
Pelkään etten nouse enää milloinkaan
Taas palaan viattomuuden aikaan
Muistan illat, jolloin vielä rukoilin
Tänään pettää itseään, ehkä pääsee synneistään
Silti ristillä voi kuolla kuitenkin
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Oli päivät niin kuin lentohiekkaa
Enää öistä, niitä erottanut en
Vaan mistä silloin voimaa saan, jos hän saapuu uudestaan?
Sillä hauras taitaa olla ihminen
Kuulen sunnuntaiaamuisin kaukaa junan äänen
En viimeistä vaunua voi tavoittaa
Niin kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa
Instrumental Kauas pois vieden kaiken tuon menneen ja huomaan kun hän katoaa