Pilvenpiirtäjät
Lensin kerran mä niin korkealla
Että pilvistä pystyin piirtämään
Minä itselleni uuden maailman
Josta öisin enää unta nään

Kun tunsin ihollani heikon tuulen
Kohta jälkiäni tuntenut en
Kun puiden latvoista näin enää taivaan
Se oli silloin niin julman sininen

Ja jos tahdot vain uhohtaa
Voin olla vierelläs aamuun
Ja jos yksin et unta saa
Varjot voin karkoittaa
Tee minulle mitä vaan
Mikä lohduttaa sinua
Vaan kun hän luonani on unessa
Älä suutele minua, ethän aamuyöllä
Mua suudelmin herätä

Jätin taakseni pimeän metsän
Tuon hiljaisen poluttoman
Vain pieni askel vie takasin mut uudestaan
En sovi rooliin nyt lohduttajan

Pois sieltä tahdot vaikka itsekin löytää
En auttaa voi, vaikka haluaisin
Vaikka hyvä on sun lähelläs olla
Niin taas eksyisin kuitenkin
Ja jos tahdot vain unohtaa...

Ja jos tahdot vain unohtaa...