Kun porstuassa narahti
Juoksin heti katsomaan
Joko toi joku viestiä nyt
Meidänkin tupaan
Joka päivä rukoilin
Häntä sieltä takaisin
Jos en ehjänä miestäni saa
Kunhan vain palaa

Pyysin väärin
Liian vähän
Täytetty toive
Ei enempää

Palattuaan kotiin hän
Oli joku vieras mies
Vaikka hahmossa tuttua niin
Silmät on kuolleen
Kesät jälkeen talvien
Kylvöt jälkeen kyntöjen
Illat pitkät hän vaiti istui
Tuijotti tuleen

Pyysin väärin
Liian vähän
Hiljaiset vuodet
Päättykää
Äkkiä olin vaimo ja äiti
Sitä ennen on
Ei mitään