[Säkeistö 1]
Oli syksyn myöhä ilta muistaaksein, oh, oh
Mä pientä iltapalaa juuri tein, oh, oh
Ja ulan auki käänsin
Mä kovemmalle väänsin sen
Joku lauloi ikävästään itkien, oh, oh
Kun laulun katkas ääni sähköinen, oh, oh
Ja valon välähdyksen, kirkkaan nähdä sain

[Kertosäe]
Koko taivaan kodiksensa kai
Tuo muukalainen kaukaa takaa linnunradan sai
Yli taivaan, tietoisuuden taa
Hän milloin vain näin lentää, valonnopeutta saa
Hän auttaa, maailmamme voisi
Jos vain kypsä oisi
Tuo ymmärtämään ihminen

[Säkeistö 2]
Soitin sulle koska myös tiedät sen, oh, oh
Sen ettei ainut ole ihminen, oh, oh
Vaan koskaan puhu emme
Kun toisillemme tästä vain
Yliluonnollista tämä varmaan ois, oh, oh
Ja epätietoisuutta tuoda vois, oh, oh
Kun moni turhan tähden, hermostuisi vain
[Kertosäe]
Koko taivaan kodiksensa kai
Tuo muukalainen kaukaa takaa linnunradan sai
Yli taivaan, tietoisuuden taa
Hän milloin vain näin lentää, valonnopeutta saa
Hän auttaa, maailmamme voisi
Jos vain kypsä oisi
Tuo ymmärtämään ihminen
Taivaan kodiksensa kai
Tuo muukalainеn kaukaa takaa linnunradan sai
Yli taivaan, tietoisuuden taa
Hän milloin vain näin lentää, valonnopеutta saa
Hän auttaa, maailmamme voisi
Jos vain kypsä oisi
Tuo ymmärtämään ihminen